tiistai 19. heinäkuuta 2011

I'm into you

Mua on alkanu ärsyttää tää, et tä blogi on nykyään vaan semmosta "tänään tein sitä ja tätä, kävin siellä ja täällä" ym hömpötystä. Voisin oikeesti kertoo tottakai ostoksista ja tapahtumista, mut jos lisäilisin jotain syvällisempääkin välil.


Tätä blogii ja muutenki koko konetta vaivaa nyt joku, okei kello on vähä vail 3 yöll, johtuisko siitä et keskittyminenkää ei oo oikee huipussaan... Mut jokatapauksessa en saa nyt siis lisättyä koneelt mitään kuvia, joten tyydynpäs sitten weheartitin kuviin.


Joops, eilen oli siis aika rentopäivä, ehtisin leipookki, mut niistä sit enemmän myöhemmin.. Hävettää oikee laittaa ne kuvat tänne, koska ei oikei onnistunu... Tänäänki oli rentoo, mut aika kiireistä. Eka oltii aamupäivä tallilla, siitä enemmän sit kuvien muodossa ! Sit kipastii Lassin kans rannalla ja sit olinki kalastamas loppuillan :D


Huhhuh, kohta loppuu lomaki. On sitä ehitty rannalle, nähty kavereit, ratsasteltu ja saatu taas ikimuistosii hetkii eri ihmisten kans. Aikasta sanoo viel, ku lomahan ei oo loppu viel, mut sen sanon et täst kesästä oon oppinu sen ainaki et pitää elää hetkessä, antaa asioiden tapahtuu eikä yrittää väkisin muuttaa niiden kulkusuuntaa, siit seuraa vaan huonoa. Sun pitää oppii kuuntelee sun sydäntäs, eikä sitä, mitä muut sanoo. Sun täytyy olla rohkee ja oppii heittäytymisen taito, sun täytyy oppii se, et jos sä ite tunnet jotenki toisin miten joku toinen, vaikka sun paras kaveri, ni sun täytyy silti miettiä, mikä on se sulle oikee ratkaisu. Mut siltikään sä et voi aina miettii omaa sydäntäs, omia tunteitas, vaan sun pitää myös kunnioittaa sun tärkeiden ihmisten tunteita ja ajatuksia ja unelmia, ne on yhtä tärkeitä heille ku sun tunteet & unelmat sulle. Vaikeit asioit mut oon oppinu yhen ihmisen takia nää asiat. Tai sit tää on monen asian ja sattuman kauppaa et nää asiat on valjennu mulle.

Mutta aika juoksee, huomenna on varmaankin kirpparipäivä ja meen kuvailemaan motokrossiii tai mitä onkaa ! Nyt untenmaille, viimeks alkukesästä valvonu näin myöhään. Aamul saan taas huomata niiden tuttujen selkä-hartia-niska-kipujen paluun.. Mut onhan tää sen arvosta, ei oo mikään kiire minnekkään, vaik aika juokseeki kohti sitä koulujenalkua. Aamulla ei oo kello soimassa ku vasta 11-12 aikoihin, ja jos siltä tuntuu ni ei sovi päivälle mitään menoa ja vaan makoilee ja on. Sitä se loma on (:

                   - unet sinnekkin !♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti