sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Don't take life too seriously, you'll never get out of it alive.



Alkuviikkoon mahtui hyviä kavereita ja grillailuiltaa ellun, vilman, janican ja paulin kanssa, extempore-reissu pertteliin vaan huomatakseni kuinka pahaa kalja taas onkaan ja miten se ei sovi saunan kanssa yhteen, ellun kanssa vietetyt kolme yötä ja liian vähän unta, telttailua ihan liian kovalla alustalla ja tympeää palvelua pizzeriassa. Koko viikko huipentui perjantaihin, jolloin siis suunnattiin mopot kohti pertteliä taas, tällä kertaa isommalla porukalla. Yleensä en ikinä kanna kameraa pippaloissa mukana, tällä kertaa se kuitenkin pääsi laukkuun mun matkaan. Oltiin ellun kans melkeen ainoat tytöt koko pippaloissa, mut se ei menoa haitannut, päinvastoin oli kivaa olla kerrankin porukassa, missä ryöhtäsyt oli vaan asiaankuuluvaa huvia. Draamalta ei vältytty tälläkään kertaa ja ryömisin kotiin vasta puoli seitsemän aamulla nukkumismittarissa täysin pyöreä nolla, hirvitti miten edes pystyin ajamaan kotiin.. Kuitenkin, mulla oli ihan hitsin mukavaa ja tutustuin uusiin ihmisiin ja puolituttuihin paremmin :) Ja vaikkei syytä juhlaan ollutkaan, nää tuntui semmoselta käännekohdalta kesässä - tajusin jossain vaiheessa iltaa, että kalenteri muuttaa suuntaansa koko ajan enemmän syksyyn päin, joten eiköhän painella loppukesä huikein mielin, muistakaa nauttia joka hetkestä, ettei myöhemmin kaduta :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti