Melkein juoksen, äänesi kaiku korvissani saa minut nousemaan maanpinnan yläpuolelle. Ulkona kaikki on satumaista ja tuntuu, ettei mikään ole kauniimpaa kuin luonto keväällä - ehkä mun tunteetkin uudistuu ja kasvaa, kuin pienet lehdenalut puissa. Tuuli tuoksuu juuri puhjenneilta koivunlehdiltä ja taivas on sielusi värinen. Jo heinäkuussa voin pitää ovea ja ikkunoita auki ja laittaa ballerinat jalkaan. Nappaan kevään ensimmäisen kukan tienvierustalta, siinä tuoksuu sinun äänesi väreily ja käsiesi pehmeys. Lintu kaartaa lemmenlentoaan taivaalla, melkein tunnen sen saman vapauden ja huuman, joka kiidättää halki myrskyisten vuosien. Huominen unohtuu, ylihuominen unohtuu ja kaikki kiire tuntuu olevan kaukana jossain mielen perukoilla. Kevät on täällä - se valtaa jokaisen mielen hiljalleen, huumaa jokaisen vastaantulevan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti