Pommiin nukkumista taas kerran, kauniissa ilmassa kuvailemista siitä huolimatta että sormet muistuttavat epäilyttävästi räystäältä valuvia jääpuikkoja. Ihania uusia biisituttavuuksia, joita on pakko kuunnella ja kuunnella eikä niihin kyllästy. Kylmiä väreitä liian kovasta bassosta tai soolosta jonka sanat ovat kuin omasta päästä varastetut. Läksyjentekemistä ja laskettelua. Ihanan virkeä olo tallin ja lumessakahlailun jälkeen, vaikkei heppa olekaan terveenä. Mahdottomalta tuntunut okseri hypättynä lempiponilla tuo yllättävän hyvän fiiliksen. Menojen ahtamista toistensa päälle, aikatauluttamista ja päänsärkyä. Sukulaisten näkemistä ja jalkapallokentän vierellä odottamista. Ihon kuivumista ja sitä jokatalvista epätoivoista rasvaamista. Makean ainutlaatuinen tuoksu juuri avatusta karkkipussista, johon annoin itselleni luvan. Liian imeliä rakkauslauluja mahtuu liian monta viiden kilometrin kävelymatkaan.
äää ei mulla oo mitää kerrottavaa ! kuvia on koneella nii paljon julkaisemattomina, et pitää varmaa tehdä pariki kuvapostausta.. oon tääl naureskellu meijän kissan kuville ku se innostu lievästi sanottuna vähän lumesta ! niistä postaus myöhemmin, jos tää netti ois taas mun puolella!
viikko on menny ihan älyttömän nopeesti ! oltiin laskettelemassa pariinki kertaan ja toisella kerralla kokeilin ekaa kertaa lautaa sillä tuloksella et nyt on istuminen vaikeeta (sieltäki on kauheesti kuvia, hui) ja koulu on oikeestaan vieny mun ajasta suurimman osan, ja tietty kamut. mut nyt pidemmittä puheitta rupeen tekemään niitä kuvapostauksii ja sit viikonlopun viettoon ! ;)
Haluun kävellä dreamcatcherin kanssa rannalla ja unelmoida suuria vaikkei täällä ole rantaa eikä mulla ole dreamcatcheria. Haluun tuijottaa liian isoa kaupunkia, joka ei sovikaan tähän maisemaan, ja toisaalta haluan sulkea silmäni siltä, tehty mikä tehty. Haluun haaveilla söpöistä pojista, jotka on ihan liian utopiaa mulle. Haluun et suutelet mua niin kauan et viimeinenkin hengähdys on kaikonnu musta. Haluun nukahtaa untuvaisen höyhenenpehmeän, vaaleanpunaisen höttöpilven sisään kuin talviunta nukkuva eläin. Haluun sulkee silmät tän maailman vääryydeltä, mutten toisaalta kuitenkaan tahdo. Haluun irtautua arjesta, levittää siivet yhdeks huuruseks illaks, mutta turvallisinta ois pysyy liian turvallisissa arkirutiineissa ja unohtaa se et välillä sitä otetta voi hellittää. Haluun tulenpalavasti kaikkea mitä en saa, mutten kuitenkaan tahdo, etten oo liian materialistinen. Haluun saada silmää miellyttäviä numeroita, mieluiten mä katsoisin siinä todistuksessa sitä kutosta väärinpäin ku oikeinpäin.
Jos mä suljen mun silmät kauaksi aikaa, paraneeko tää maailma ? Maailma on kaunis, jos sitä osaa kattoo oikein. Mut mikään ei oo täydellistä, tai pikemminkin täydellisyyteen sisältyy aina virheetkin. Vaikka sä näkisit maailman kuinka kauniina tahansa, sä erotat siitä silti ne painovirheetkin.
Mut jos mä laitan mun kaikki haaveet ja maailmanparannusehdotukset ja unelmat kukkaruukkuun, hautaan ne mustalla mullalla ja kastelen niitä joka päivä, yhtäkään kastelukertaa unohtamatta, kasvavatko ne todellisiksi ? Tai jos mä kiinnitän ne ruseteilla lentoon lähtevien pääskysten jalkoihin, leviävätkö ne ympäri maailmaa jollekin, joka toteuttaa kaikki ne ?
Hän istuu liiankin tutuksi tulleessa hämärässä huoneessaan pää täynnä muistoja ja ajatuksia tasan vuoden takaa, kauempaakin. Tyttö ei tunnista sitä ihmistä joka silloin oli valmis luovuttamaan, joka luuli olevansa liian heikko tähän maailmaan. Nyt kaikki on toisin, hän ei oo sama, mut tarviiko ihmisen olla ? Ennen hän ei olis huomannu lumen kauneutta, ei ois osannu arvostaa hyviä hetkiä, hän murehti vaan niitä huonoja asioita.
Ihmiset ei muutu ikinä, ne vaan kasvaa. Ei kukaan muutu täysin toiseks mitä se on ennen ollu. Pieni osa ihmisestä säilyy täysin samana ku se on koko elämänsä ajan ollut. Ihmiset vaan kasvaa vanhemmiks, ne kasvaa henkisesti ja niiden ulkonäkö muuttuu. Silti sä tunnistat sun lapsuuden parhaan kaverin satojen ihmisten joukosta, vaikka aikaa oiski kulunu jo kauan. Vaikka se oiski kasvanu täysin erilaiseks mitä sä oisit ikinä kuvitellu.
Tosiaan eilen olin sittenki niis harkoissa, tänään on jalat kiittäny omalta osaltaan mua siitä et yhdistin gymin kävelyyn ja 1½h harkkoihin.. Sain pari katsojaaki sinne katsomoon meijän pelii kattomaan ja kannustamaan ! Kyllä sit vaan väsyttiki ku pääsin kotii siin puol 11 aikaan.. Tänään heräsin jo siinä 8 aikaan ku ei yhtään väsyttäny ja se jos mikä on tosi ihmeellistä ! Yleensä nukun ihan viime tippaan ja kauan jos mahollista.. Mut siitä sitte laitoin itteni ihan rauhas kuntoo ja lähettii Auraan kattoo veljen futsalpelii, siit on tos alempana sit kuvii :) Siel vierähti paljon aikaa ja oli kumma kyl ihan kivaa ! Sitte ku pääsin takasi Saloon ni menin kaupungil vähä viel kiertelee ja tuhlailee loput rahat, mut ku nyt kotona mietin ni ostin just ne mitä oikeesti tarvisin ja oon jo pitkään harkinnu ! Toi silkkikauluspaita on ihan unelma, se on nii kiva päällä :) Se on ehkä pikkasen liian iso mut siel oli vaan tota kokoo ni päätin sit ostaa sen, ja kyl toi nyt menee vähän isompanaki :) Huivi kuuluu ihan mun perusvaatetukseen, niitä ei oo koskaan liikaa ;) Korvikset oli oikeestaan heräteostos mut hintaa oli niin naurettavan vähän ainaki tohon alkuperäseen verrattuna ja ulkonäkö oli just nappiin ni kotoutin nekin samantien :) Ja toi laukku, aaaaaaaa siin on kaikki mitä oon ettiny samassa paketissa mukaanluettuna väri ja koko ja sisätaskut ja kaks eri kantovaihtoehtoo ! Oon tosi tyytyväinen ostoksiin ! Iltakin meni nappiin vaik onki tällanen koti-ilta taas. Käytiin äitin kans sit viel ostamas niin paljon ruokaa et niillä ois ruokkinu afrikan lapset ja nyt ollaan sit syöty ja katottu putousta.
Oli kiva huomata mite arjen pikkuasiat tekee koko päivästä tosi ihanan, ei tarvii tapahtuu mitään erikoista vaan riittää ihan ne asiat, mitkä tekee itestä onnellisen. Vihdoin tuntuu et oon käyttäny mun rahani järkevästi ja ollu riitelemättä porukoitten kans vähemmän. Kouluki sujuu ihan okei, kyl vielä parannettavaa on jos aijon tosissani korottaa sitä keskiarvoo mut suunta on vaa ylöspäin ! Pian on jo talviloma ja oon päässy kunnialla jo puolenvälin yli lukion ekasta vuodesta, how time flies... and so fast !
Tossa viel ne kuvat sielt futsalturnauksesta, viettäkää tää loppuviikonloppu mukavasti :)
