Eilen oli siis se ainakin meidän perheessä odotettu päivä. Vietiin iskälle kahvit ja aamupalaa sänkyyn, annettiin pari lahjaa ja nautittiin yhteisest hetkestä.
Isä merkkaa jokaselle jotain semmosta mitä kukaan muu mies ei voi korvata. Side aviopuolisoon tai pikkuveljeen on ihan erilainen, jopa side omaan äitiin on eri kuin isään. Iskä on ainakin mulle merkannu aina turvaa ja henkilöä, keneltä voi kysyä apua, jos joku paikka on vinossa ja lähiaikoina se on sanonu mulle pari asiaa mitä en todennäkösesti tuu koskaan unohtamaan. Tytölle äiti on yleensäkin se, keheen luotetaan enemmän, pojat luottaa enemmän iskään, niin se meidänkin perheessä menee. Iskälle mä voin silti puhua vähän erilaisemmista asioista, ollaan puhuttu mopon osista mistä mulla ei oo hajuakaan mutta iskä tietää vaikka mitä. Myös hevosista on tullut puhuttua, samoin kaikesta muusta kummallisesta, ne kaikki ovat lähentäneet meitä. Sama huumori löytyy, meidän molempien sunnuntaihin kuuluu aina kello 9 illalla sohvalle ryntääminen ja katsotaan yhdessä "vedetään hatusta", jolle kummatkin yleensä nauraa vedet silmissä.
Meijän yhteiselämä tän saman katon alla on totta kai aiheuttanu monen monta riitaa ja tulee aiheuttamaanki, mut sit ku se mun omaan asuntoon muuttaminen koitttaa ni se on molemmille kuitenki tosi kova paikka. Vaik niit riitoi on, silti luotan mun omaan iskään ja rakastan häntä yli kaiken ♥! :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti