Olen palannut

Hei! En tiedä, mistä sain innostuksen taas kirjoittaa tänne. Muokkailin muutaman tunnin tätä ulkoasua, mutta en ole siihen vieläkään tyytyväinen. Olen totaalisesti unohtanut, miten blogia pidetään ja tähän kirjoittaminen tuntuu niin oudolta. Jospa tämä kuitenkin tästä taas lähtee sujumaan :)

Paljon on kahdessa vuodessa tapahtunut. Viimeisen postauksen aikoihin olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksi. Tuntuu että se on kuin toinen elämä. Sen jälkeen olen ollut välivuodella ja aloittanut lähihoitajaopinnot, joista jo maalis/huhtikuussa valmistunkin! Myös itsenäisyyttä ja aikuistumista on mahtunut mukaan, sillä muutimme reilu vuosi sitten Axun kanssa yhteiseen kotiimme.

Nykyään arkeni pyörii kaavalla viikot yksin ja koulussa, viikonloput yhdessä. Armeija-aika alkoi tammikuussa ja loppuu vihdoin 15. joulukuuta, kolmen kuukauden päästä. Siitä on kuitenkin tuloillaan erillinen postaus, samoin kuin asuntomme esittelyä, opintopohdiskelua ja kaikkea muuta. Ääk, tuntuu niin oudolta olla taas täällä!! Palaillaan pian :)

Ylioppilas vuosimallia 2014

Ylioppilasjuhlista on jo aikaa muutama viikko, mutta näihin kuviin ei oo koskaan liian myöhästä palata. Koko päivä meni ihan hujauksessa ohi.. Se oli todellakin odottamisen arvoinen päivä, vaikka valmistelujen, kutsujen, aikataulujen ja muun valmistelun kanssa kului kyllä aikaa. 

Päivä meni vieraita vastaanottaessa ja oikeastaan iltakin, kun viimeiset vieraat tulivat vasta viiden jälkeen. Kotona oli mukavaa alotella ja jatkaa siitä venlalle, josta jatkettiin vielä essin, venlan ja saran kanssa rikalaan - ja olihan se täynnä muitakin kavereita ja poikaystäväkin löysi joukkoomme. Seuraavana päivänä maistui kyllä uni..

PENKKARIT & ABI14

Tää postaus tulee hieman myöhässä, toivottavasti ette oo jo kyllästyny näihin kaikkiin penkkari- ja abipostauksiin.. Kaikkihan tietää jo mikä penkkareissa on ideana, joten annan kuvien puhua puolestaan. TJ0 on siis vihdoin saavutettu, tuona päivänä olin oikeesti niin onnellinen siitä, että mulla on vihdoin ja viimein viimeinenkin oppitunti istuttu lukion penkillä ja että saan juhlia mun hyvien ystävien kanssa sitä.

Aamu ja päivä siis meni kouluissa riehuessa, lukion salissa laulaessa lauluja ja abirekassa huutaessa. Sen jälkeen rynnättiin kaikki kotiin suihkuun ja pakkaamaan - aikaa oli vaan kaks tuntia ja jotenkin ihan hirveesti tekemistä. Kiireessä lähettiin sitten kohti lukiota, jossa bussit odottikin jo meitä valmiina kuskaamaan meidät Turun satamaan. 

Kauan odotettu abiristeily alkoi illallisella buffetissa, jossa ainakin meidän pöydässä ilmainen viinihana oli aika ahkerassa käytössä. Ja sitä fiilistä ei voi kuvailla, kun koko salon lukion abit huutaa SAAALON LUUUKIO, SALON LUKIO siellä pöydissä ja muut lukiot vaan tuijottaa meitä. Oli yhteenkuuluvuuden tunne koko meidän lukion abien kesken, sillä kaikki jutteli keskenään. Ilta meni railakkaissa tunnelmissa, ja vihdoin viiden aikoihin kömmittiin pariksi tunniksi nukkumaan, kunnes lähdettiin aamupalapöytään. Se päivä olikin hyvä uuden nousun päivä, joka jatkui vielä seuraavana ja seuraavanakin päivänä...

Oli kyllä ihan huikeeta. Mä muistan vieläkin mun ihka ensimmäisen koulupäivän salon lukiossa, ja nyt on jo viimeinenkin takana. Menin lukioon ilman mun parasta ystävää, en tuntenut oikeen meijän ryhmästä ketään niin hyvin, että oisin voinu kutsua niitä mun kavereiksi. Nyt oon lähentyny monen ihmisen kanssa entistä enemmän, ja erityisesti mun täytyy kiittää Essiä, Venlaa ja Saraa siitä, että mun lukioaika on ollu mun elämäni parasta aikaa. Essin kanssa ollaan niin monet kerrat kriiseilty kaikesta opiskeluun liittyvästä ja autettu toisiamme, Venla on aina piristäny päivää. Oon niin kiitollinen teistä tytöt, kiitos! Illanvietot on auttanu jaksamaan opiskelussa, ja teidän kanssa ne on ollu ihan parhaita. En tuu ikinä unohtamaan tätä lukioelämää, ja mä tiedän, että vaikka TJ0 tuntuu ihan huikeelta nyt, mulle tulee vielä ikävä noita aikoja. Vaikka tullaan jatkossa näkemään ja viettämään aikaa keskenämme, on silti kaikki lukioruokailut ja yhteiset kurssit ja välitunnit takanapäin. Onneks muistot säilyy aina.

We<3It:n kätköistä

Kaipaan niin paljon lomamatkalle, johonkin lämpimään.... Pelkkää rantaa ja turkoosia vettä, eksoottisia eläimiä ja ruokia.. Kesällä ois suuntana mulla ja poikaystävällä matka Espanjaan hänen sukulaisen luo, joten ehkä ei tarvii enää kauaa odottaa! // vaikka etelän lämpimät maat houkuttaa, on silti suomen kesäkin vuoden parasta aikaa. Kunhan vaan se kesä tulisi! // haaveilen kylppäriin ammetta.. 

Nyt kun lukuloma on ihan nurkan takana, ja aikaa todennäköisesti jää muuhunkin kuin vaan koulunpenkillä nököttämiseen, aion tehdä itselleni liikuntasuunnitelman. Ei nää ajattelutapaa "huomenna sitten". // jotta lukulomalla pysyy jonkinlainen unirytmi ja pasmat kunnossa, aion panostaa hyvään mutta terveelliseen ruokaan, vedenjuontiin, liikuntaan ja hyviin yöuniin. // nyt olis jo aika panostaa koulunkäyntiin oikein urakalla. Viimeinen koulupäivä on huomenna, jonka jälkeen ei ole oikeastaan muuta kuin kirjoitukset ja kaikki penkkarihumut. Oon tähän mennessä löyhäillyt opiskelujen suhteen, ja nyt on aika kiriä kiinni. // marjojamarjoja ja hedelmiä, tän hetken suosikkeja.

Ollaan katottu poikaystävän kanssa huima määrä leffoja ja sarjoja näinä kylminä ja kolkkoina talvi-iltoina ja jopa muutama viikonloppukin vierähti niiden parissa. // muutama viime valmennuskerta on avannut mun silmät aivan uudella tavalla. Jos vielä kuukausi sitten mietin vakavissani lopettamista, tän päivän valkun jälkeen ei todellakaan tunnu siltä. // oon kanssa harkinnut jo jonkin aikaa jotain pientä ja huomaamatonta tatuointia. Kun menen naimisiin, ranteeseen on tulossa ainakin pienen pieni sydän sen merkiksi, mutta muusta en tiedä. Oon hurahtanut kuitenkin kaikkiin tatuointikuviin... // ikävä tshekkiin, se loma oli ikimuistoinen ja sain viettää perheen kanssa kunnolla aikaa, kun se ei muuten oikein ikinä toteudu.

Jos mä saisin tästä bloggaamisesta taas kiinni, kun vihdoin voi päättää itse, mihin vuorokaudenaikaan opiskelee. Pitkään aikaan en ole kameraa kaivanut kaapista, tuolla se nököttää vaatehyllyn ylimmässä hyllyssä. Kun olen tästä lähin valoisaankin aikaan kotona, pystyisin postaamaan jotain omiakin kuvis, uusi vaatteitakin on kaappi pullollaan, ois kiva saada niitäkin joskus tänne blogin puolelle. Tänään sain kuitenkin väsättyä tämän, ehkä ihan kivaa vaihtelua välillä.

Ja ai niin, nyt, kun on tulossa se lukuloma ja tälläkin viikolla on pari vapaapäivää, voisin toteuttaa jotain, mitä täällä ei ole ennen nähty. Toiveita siis kommenttiboksiin, olisi kiva kuulla mitä te haluatte lukea/katsoa, innostusta ainakin nyt riittää.

Elämäni aakkoset

Nyt eletään jo kesäkuuta 2014. Postaustahti on vain hiipunut, kun elämäntahti kiihtynyt. Vuoden aikana on tapahtunut paljon, ja päätin koota elämäni aakkoset, jotka kertovat mitä elämässäni on tapahtunut vuoden aikana - toki osa ei kuulu tähän vuoden ajanjaksoon.

A: Ajokortti. Niin kauan kuin muistan, olin sitä mieltä etten ikinä mene autokouluun, en uskalla ajaa autoa ja en opi sitä ikinä. Ensimmäinen ajotunti oli ihan hirveä, en päässyt parkkipaikalta pois kun jännitin liikaa, mutta mun yllätyksekseni kerta kerralta se alkoi tuntua luontevammalta ja nyt en voisi kuvitella mun elämää ilman ajokorttia.

B: Banaanit. Meidän perhe on niiden suurkuluttaja, tää vuosi ei ollut poikkeus.

C: Cheek. Viime vuosi sisälsi Cheekin keikan laivalla, Salon torilla ja Summer upissa. Kuuntelin lähes kokoajan kyseistä musiikkia, ja pakko myöntää että löysin paljon samaistumisentunteita ja yksi kappale auttoi mua vaikeessa tilanteessa.

D: D-vitamiinia olen alkanut syömään, kuten myös muita vitamiineja talven aikana.

E: Elämänilo. Elämässä täytyy oppia elämään hetkessä, täytyy nauttia pienistä asioista. Aina ei tarvitse tehdä jotain suurta ja mullistavaa, jotta elämänilo säilyisi. Vaikeaa mulle, joka haluaa koko ajan suuria reissuja ja juttuja, mutta pikkuhiljaa pientä arkeakin alkaa arvostaa.

H: Hiljaisuus. Lukuloman alettua ja varsinkin kirjoitusten loputtua elin aika hiljaista elämää, sillä kun mulla oli arkipäivät vapaata, poikaystävä oli koulussa ja osa kavereista töissä. Kun viikonloppuisin olisi ollut vaikka mitä tapahtumaa ja tekemistä ja lähes kaikilla vapaata, mä raadoin töissä lauantait ja sunnuntait.

I: Iskelmämusiikki. Hassua kyllä, se on soinut aika useastikin autossa ja poikaystävä on vähän kuin vahingossa tartuttanut jonkun iskelmäkärpäsen muhun...

J: Juhannus. Olin niin pettynyt kaikkeen että vuosi sitten juhannuksen aikoihin elelin muutamia öitä kavereilla ja poissa kotoa. Juhannusyönä telttailtiin Vuohensaaren rannalla, ja vaikkei siellä paljoa nukuttukaan, oli se silti aika täydellinen kesäyö.

K: Kalliot. Keväällä tutustuin nykyiseen poikaystävääni kalliolla, missä vaihdettiin ensisuudelmammekin. Kallio oli tajuttoman kauniilla paikalla perniössä. Sen lisäksi otin ensimmäiset rusketukset Vuohensaaren kalliolla.

L: Lehmijärvi. Viime kesänä vietettiin ihan sikana aikaa siellä, muutama yökin oltiin siellä. Auringonlasku, somersby, laituri, kaverit ja poikaystävä.

O: Opiskelut. Kirjoitin ensimmäistä kertaa syksyllä 2013, ja vaikka olen vähän pettynyt tuloksiin, sain silti ne hyväksytysti läpi. Opiskelu oli abivuodella muutenkin aika rankkaa, kaikki se lukeminen ja stressi. Nyt on lukio ohi, haikealtahan se tuntuu.

P: Perniö. Vähän kaukana joka päivä ajettavaksi matkaksi, mutta varsinkin kesällä ja syksyllä oon saanu sieltä niin paljon kavereita, ettei ajomatka tunnu turhalta. Kummallisinta tässä on se, että vaikka olen aina kuvitellut olevani tyttö, jolla on vain tyttöpuolisia kavereita, tilanne on oikeastaan muuttunut viime vuoden aikana. Mulla on nykyään poikapuolisia tuttuja ja suurin osa on perniöstä. Lisäksi perniö on mun vanhempien entinen kotipaikkakunta, ja tykkään muutenkin siitä paikasta.

R: Rakkaus. Aloin seurustelemaan kesällä, vaikka en oikeastaan uskonutkaan enää rakkauteen. Axun kanssa on vaan hyvä olla.

S: Summer up. Mun ekat festarit ikinä, ja ne oli ikimuistoiset. Huusin ääneni pois ja tuhlasin kaikki rahat, kuuntelin just sellasta musiikkia mikä teki koko kesäfiiliksen ja tutustuin uusiin ihmisiin. Summer upista jäi niin monta biisiä, joista tulee niin elävästi mieleen koko kesän vapaus ja hyvä fiilis.

T: Tiet. Äiti omistaa peugeotin, josta on viime vuoden aikana tullut oikeastaan meidän yhteinen.. Onneksi sain oman auton, joten äitin pikku parka on saanut hetken levätä. Se saikin kokea aikamoisia reissuja ja koviakin kolahduksia.. Rakastuin ajelemiseen ja varsinkin maanteihin ja pikku hiekkateihin kuitenkin äidin auton kanssa.

V: Valmennus. Estevalkku maanantaisin on kuulunut mun viikko-ohjelmaan jo kauan, ja viime vuosi valmennuksessa oli jollain tapaa kehittävämpi kuin edellisellä vuodella.

W: Wanhojen tanssit. Prinsessapäivä, jota odotettiin lukioon pääsemisestä asti, jonka piti olla niin kaukana mutta nyt siitä on yli vuosi. Kaikki ne valmistelut ja tanssien opettelut oli kaiken sen vaivan arvosta, se päivä oli ehdottomasti lukion kohokohtia.

Ä: Äiti. Ei tähän muita sanoja tarvita.