And we standing side by side

Mulla rullaa niin hyvin tällä hetkellä! En muista kerroinko vapusta jo täällä, mutta se ei ollu ollenkaan hassumpi - toki yhden lääkärireissun ois voinu jättää väliin. Siitäkin on jo tosin aikaa, ja tässä välissä on tapahtunut ties mitä.

Osallistuin estekisoihin, vaikka kynnys lähteä tommosiin kisoihin on mulle aika korkee. Sain kuitenkin b-merkin estesuorituksen tehtyä, syksyllä sitten se kouluosuus. Mulle tuli jotenki tosi hyvä fiilis siitä et tein sen, vaikka ei se nyt niin iso juttu olekaan. Viikonloppu muutenkin oli täynnä ohjelmaa; käytiin just täysikäsyyden saavuttaneen Essin kanssa Rikalan terassilla ja parilla muullakin, ilma oli tosi kiva, vaikka kyllä siinä kylmä alko pikkasen tulemaan. Ellenin kanssa oltiin toisella illalla jokirannassa, oli vähän extemporereissu, otettiin muutama siinä poikien kanssa kun törmättiin niihin ja sillon oli kyllä lämmin!! Ilta venys lopulta melkeen kolmeen kun nähtiin pari kaveria pitkästä aikaa ja käytiin tupurissakin moikkaamassa.

Tänään sain myös alta pois yhden stressaavan mutta myös tavoitteena olleen asian: nimittäin AJOKORTIN! Inssisetä oli tosi mukava, se ei lisänny jännitystä yhtään. Kaikki tehtävät oli ihan helppoja ja perusjuttuja, jopa parkkeerauksen sain päättää itse, millä tavalla teen sen. Oli kyllä hyvä alotus kesälomalle, lauantain päättärisuunnitelmatkin sai vahvistuksen tän myötä :)

Muuten, mun loma alkoi jo viime perjantaina! Viimeinen koe oli sillon ja tälle viikolle ei ole yhtäkään koulupäivää, milloin tarttis tehä jotai kouluun liittyvää. Perjantaina lähdetään vaan helsinkiin kiasmaan ja kaupungille, niin kivaa :) Tyttöjen kanssa varattiin tänään myös "äkkilähtönä" päiväristely sunnuntaille, ihan kiva loman aloitus siis tulossa siitäkin. Ehkä se myös hillitsee lauantain päättäreidenviettoa, vaikka joka tapauksessa taidan olla silloin kuskina parille kaverille. Tarkoitus ois lähteä ainakin Tammisaareen käymään alkuillasta, ja yks vuokrapaikkakin ois tiedossa ihan täältä Salosta.

Mutta nyt meen siivoomaan vaatekasat lattialta pois ja ehkä nukkumaan hetkeksi, jännitystä ja stressiä on kertyny viime päivinä kun oon vaan miettiny sitä inssiajoa ja nyt se tuntuu purkautuvan väsymyksenä ulos. Tulin vaan kertomaan että oon yhtä aurinkoisella tuulella kuin ilma tällä hetkellä, heippa :)

LEIJONAT

Mun yks haaveista toteutui maanantaina kun suunnattiin Helsinkiin kotikisoihin kattomaan Suomen peliä! Toki olin viime vuoden Karjala-turnauksessa, mut tä oli oikeesti vielä tunnelmallisempaa, parempaa ja odotus oli tosi suuri, kotikisat on aina kotikisat. Vaikka peli Ranskaa vastaan oli vähän nihkeetä, me nähtiin kuitenkin kolme maalia ja saatiin huutaa meijän maan kannustukseksi.
Jääkiekko on yks niistä harvoista urheilulajeista, joita mä rakastan, se kaikki "koko kansan laji" ja se fiilis mikä aina syntyy joka maalin myötä on jotain ihan mahtavaa. Oon niiin onnellinen et kotikisat on ollu kaks vuotta peräkkäin täällä meillä, ja että toisena vuonna oon saanu mahdollisuuden olla siellä paikan päällä mukana. Oon ehdottomasti vielä enemmän rakastunu koko tähän fiilikseen mitä ennen, se on varmaa että mulla, iskällä ja veljellä on tästä lähin liput joka ikiseen Karjala-turnaukseen ja kun kotikisat taas rantautuu tänne pohjoiseen, ei oo vaikee valinta maksanko lipuista ylihintaa vai en. Tä laji on sen arvosta, vaikka ite en osaakkaan sitä yhtään.
Ja niin, ei oo vaikee arvata kuvista et oliko meillä hauskaa valmistautumisen kanssa. Pari tuntia ennen lähtöä noi päätti, et he maalaa naamaan vähän väriä ja kyl sit kaapin perukoilta löytys pari peruukkia ja vanhoja kypäröitä. Paikan päällä iskä keräs katseita ja huomiota - ja pakko sanoa et tää kyllä lähensi meijän kolmen välejä paljon.
Loppuun muutama huono kuva puhelimesta, meillä oli kyllä mukana kamerakin, mutta me ei löydetä yhteisymmärrystä kuvansiirron suhteen. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

Tämä hetki on loppuelämäsi ensimmäinen

Mä palailen taas tänne blogin puolelle kaiken kiireen keskeltä. Kiirettä on riittänyt koulun, autokoulun sekä synttärienvieton parissa, mutta nyt on hetki aikaa kertoa tännekin kuulumisia.

Mulle kuuluu itseasiassa todella hyvää. Vaikka ajotunnit saa mun sykkeen nousemaan ja mulla meinaa riittää unta vähän turhankin pitkään aamuisin, mä oon oikeastaan tosi tyytyväinen siihen, mitä mulla just nyt on.

Täytin maanantaina 18. Kun tuo päivä läheni, odototus jotenkin laimeni: mulle tuli yllättäen tarve pysyä vielä hetki seitsemäntoistavuotiaana, ikäisenä, jolloin on jo paljon kokenut mutta ei tarvitse vielä täysin kantaa vastuuta itsestään - olinhan silloin vielä alaikäinen. Vastuu ja täysi-ikäisyys on oikeastaan aika pelottavaa. Vaikka tiedän, ettei mulle tapahdu niin, niin siltikin asiat voisi olla niin, ettei mulla olisi täällä kotona enää kotia, vaan mun täytyisi pärjätä omillani. Vuosi sitten olin varma, etten halua asua perheen kanssa enää. Nyt osaan arvostaa sitä, että vaikka ikäni kertoo minun olevan aikuinen, ei mulla ole kiire perheen luota pois.

Vähän aikaa sitten en jaksanut nousta sängystä ylös aamuisin, enkä ollut varma, mitä kirjoitan ylppäreissä. Kaikki oli pelkkää sekamelskaa, autokoulun aloittamista, työvuoroja ihan väärään vuorokaudenaikaan, painetta siitä, että kaikki täytyy saada ajallaan valmiiksi ja päätettyä lukion suhteen, riitoja ja viikonlopunviettäminen ei eronnut arkipäivästä ollenkaan. Nyt tuntuu siltä, että tiedän, mitä aijon kirjoittaa ensi syksynä ja keväänä, ja tiedän, että jos päätän jo nyt pitäväni välivuoden lukion jälkeen, jaksan varmasti lukea niin paljon, että olen ansainnut vuoden tauon opiskeluista. Mulla on kivoja suunnitelmia melkeen joka viikolle tästä kesälomaan asti, jotka toivottavasti saa ajan kulumaan nopeammin kesään.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tää elämä vaan kantaa meitä eteenpäin. Niistä miljoonista ja miljoonista ja miljoonista mahdollisuuksista, joita täällä maailmassa oli silloin kun mut ja sut tehtiin, juuri MINÄ ja SINÄ selviydyttiin kaikkien joukosta tänne. Ei me elettäisi täällä, jos meillä ei olisi mitään annettavaa maailmalle. Maailma valitsi juuri meidät niiden kaikkien joukosta, joten miksei me annettaisi jotain takaisin maailmalle? Elämällä täysillä juuri nyt, tässä hetkessä, tässä sekunnissa, me toteutetaan meidän tehtävää täällä. Ei meidän kuulu miettiä tulevaa, sillä sitä ei ole. On vain nyt. Tämä hetki on rakentunut kaiken sen avulla, mitä me olemme joskus kokeneet. Jos olisin esimerkiksi jättänyt lähettämättä vuosia sitten yhden sähköpostin, joka muutti mun viime vuosia hurjasti, en välttämättä istuisi tässä. Kaikella on pakko olla joku tarkoitus, suuri tai pieni. Ja kaiken, ihan kaiken, on pakko vaikuttaa kaikkeen. Mutta jos sitä miettii liikaa, tekee helposti vääriä valintoja ja muuttaa sitä, mikä on tarkoitettu tapahtuvaksi.

Elämä kyllä kantaa, ei se pudota sitä, joka rakastaa sitä täysillä.

KÖTTBULLAR

Nyt on selätetty sekä kuume että vatsatauti ja koeviikko voi munkin osalta alkaa, huoh. Mutta nyt en rupee synkistelemää sen enempää, sillä mulla oli paras pääsiäinen ikinä! Lähettiin Ellenin ja hänen isän kanssa kohti Helsinkiä torstaipäivällä, josta seikkailtiin sisään laivaan ja pongattiin heti parit salkkarihahmot! Ilta jatkui ruokaillessa hyvää ruokaa, viiniä siemaillessa ja iltaa odottaessa. Valmistauduttiin meijän tilavassa hytissä ja sit oli jo vuorossa CHEEK sekä ylläriesiintyjänä Mikael Gabriel! Keikka oli ihan mieletön, niin tiivis ja hyvä tunnelma.

Pitkäperjantai jatkui aamupalan jälkeen Tukholmaan, jossa mä tein muutamat ostokset ja käytiin superhyvällä latella. Rakastuin Tukholman tunnelmaan, siihen et minkä kulman takana vaan voi olla joku kiva pikku putiikki ja ne kadut oli tosi siistit. Ei kuitenkaan jaksettu kierrellä koko aikaa, vaan mentiin laivaan päikkäreille ja sieltä taas syömään. Illalla oli esiintyjinä Stig ja Kuningasidea, joiden jälkeen tutustuttiin pariin uuteen ihmiseen, joista paljastu loppujenlopuks aivan mieletön porukka!! En oo varmaan kahteen vuoteen nauranu niin paljon, koko ilta oli ihan täydellinen ja onneks mulla on paras kaveri kenen kanssa kaikki tuntuu viel paremmalta ♥

en muistojen päälle kultakerrosta saa

Ellenin kanssa tortilloja ja koiran ulkoilutusta - rakkauskoru - aurinkoa - Vilma ja cafe maku sekä ihan liian hyvää vuohenjuustoleipää - muutama liian myöhään nukuttu arkiaamu - täydellinen ratsastustunti - matikankoe - pitkiä lenkkejä - pakkasta - huurretähtiä ikkunassa aamuisin - ystävällinen bussikuski - ylitöitä - kauniit auringonlaskut. Siinä lyhykäisyydessään viikonloppu ja alkuviikko, joka ei oo alkanu hassummin. Pääsiäiseksi on varattu risteily Tukholmaan kera Ellenin, Cheekin, Stigin ja Kuningasidean ja summer uppiin on tilattu liput. Myöskin mm-kisat alkaa olla lähellä, jonne sinnekin on liput hommattu! Jollei noi tee arjesta parempaa niin ei sitten mikään.

Luvassa uuden huoneen esittelyä kun saan tän siivottua, kuulemisiin!